Viime kuukausien aikana Euroopassa on ollut merkittävä viljelijöiden mielenosoitusten kasvu, joka on johtanut merkittäviin matkustushaittoihin. Mielenosoituksia on raportoitu Ranskassa, Saksassa, Kreikassa, Puolassa, Irlannissa, Sveitsissä, Portugalissa ja useissa muissa maissa eri puolilla Eurooppaa. Yleisimpiä syitä protesteihin ovat kustannusten nousu, halpatuonti ulkomailta ja raskas sääntely. Näihin syihin liittyy myös maakohtaisia paikallisia kysymyksiä, kuten vaatimus vähentää typpipäästöjä Alankomaissa ja suunnitelmat verottaa maatalousdieseliä Saksassa. 

EU:n huippukokous Brysselissä 

Helmikuun 1. päivänä Brysselin Eurooppa-korttelissa pidettiin erityinen eurooppalainen huippukokous, jossa keskusteltiin EU:n talousarvion väliarvioinnista vuosiksi 2021-2027. Maatalousala ja maanviljelijät eivät olleet huippukokouksessa suunnitellun keskustelunaiheena. Useiden maiden maanviljelijöiden yhteinen mielenosoitus pakotti kuitenkin aiheen etualalle. Ranskasta, Belgiasta, Italiasta, Kreikasta ja Saksasta kotoisin olevat maanviljelijät marssivat traktoreineen huippukokouksen paikalle. He heittivät munia Euroopan parlamenttiin, polttivat renkaita ja sytyttivät nuotioita. EU:n johtajien kanssa pidettyjen kokousten jälkeen ranskalaiset maanviljelijäliitot kehottivat mielenosoittajia lähtemään kotiin, mutta varoittivat uusista seurauksista, jos lupauksia ei noudateta. 

Syyt 

Vaikka elinkustannusten nousu ja maanviljelijöiden kustannukset ovat ilmeisimmät syyt levottomuuteen ja tyytymättömyyteen, tuonti Ukrainasta ja ilmastokysymykset ovat kiireellisimpiä syitä. 

Maataloustuotteiden ja muiden materiaalien tuonti ulkomailta muodostui suureksi ongelmaksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Sodan puhjettua Euroopan unioni luopui useista kiintiöistä ja tulleista salliakseen halvan tuonnin Ukrainasta. Puolan ja Romanian maanviljelijät järjestivät kuukausia kestäviä saartoja Ukrainan vastaisilla rajoillaan. Maanviljelijät vaativat, että ukrainalaisia tuotteita vietäisiin Euroopan sijaan Aasian tai Afrikan markkinoille. Myös ranskalaiset maanviljelijät ilmaisivat tyytymättömyytensä halvempaan tuontiin esimerkiksi Uudesta-Seelannista ja Chilestä. 

Ilmastonmuutos on merkittävä kysymys ja kasvava huolenaihe sekä hallituksille että maanviljelijöille. Maatalouden osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on 11 prosenttia. Pyrkiessään tekemään EU:sta ilmastoneutraalin vuoteen 2050 mennessä sillä on useita suunniteltuja toimintalinjoja. Niihin kuuluu muun muassa maanviljelijöiden velvoittaminen vähentämään lannoitteiden käyttöä, toteuttamaan vuoroviljelyä ja käyttämään osan maasta tuottamattomiin tarkoituksiin. Maanviljelijöiden mukaan nämä vaatimukset voivat heikentää heidän kilpailukykyään ulkomailta tuotavaa tuotetta vastaan. Eurooppalaisten viljelijöiden ja päätöksentekijöiden ongelman ydin on vaatimus kestävästä viljelystä ja halpojen tuotteiden kysyntä. 

Hallituksen toimenpiteet 

Maanviljelijät ovat vaatineet taloudellisen suojan lisäämistä ja sääntelyrajoitteiden vähentämistä. Euroopan hallitukset ovat vastanneet näihin vaatimuksiin erilaisilla toimenpiteillä. Ranskan hallitus lupasi maanviljelijöille 150 miljoonan euron tuen, peruutti suunnitellun dieselveron korotuksen ja lykkäsi useita suunniteltuja toimenpiteitä. Saksan hallitus muutti suunnitelmiaan leikata dieseltukia. Kreikan hallitus ilmoitti jatkavansa maatalousdieselin erityisveron alennusta vielä vuodella. Euroopan komissio on ehdottanut Ukrainasta tulevan tuonnin rajoittamista. Se on myös ilmoittanut lykkäävänsä sääntöjä, joiden mukaan maanviljelijöiden on pidettävä 4 prosenttia maastaan vapaana kasvinviljelystä maaperän terveyden ja biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi. 

Lopuksi totean, että vaikka maanviljelijäliitot ovat Ranskassa lopettaneet mielenosoituksensa, toiminta jatkuu muissa Euroopan maissa. Vaikka hallitukset ovat tehneet joitakin myönnytyksiä, maanviljelijät väittävät, että heidän vaatimuksiinsa ei ole vastattu. Euroopan maatalouden rakenteelliset kysymykset, kuten tarve kestäviin maatalouskäytäntöihin ja oikeudenmukaiseen kilpailuun maailmanmarkkinoilla, ovat edelleen ratkaisematta. Ratkaisu edellyttää tasapainoa ympäristön kestävyyden edistämisen, viljelijöiden taloudellisen elinkelpoisuuden varmistamisen ja kansalaisten elintarviketurvan turvaamisen välillä. 

Jos haluat lisätietoja nykyisistä tapahtumista, tilaa blogimme. Seuraa lisää päivityksiä seuraamalla meitä osoitteessa Instagram, LinkedIn ja X.

Seuraa ja tykkää meistä: