Gabon: Vielä yksi Afrikan maa sotilasvallankaappauksen kohteena
Sotilasvallankaappaus sysäsi keskisafrikkalaisen Gabonin täydelliseen kaaokseen. Ryhmä korkeita upseereita kaappasi vallan pääkaupungissa Librevillessä 30. elokuuta, minuutteja presidentinvaalien tulosten julkistamisen jälkeen. Toimenpiteellä syrjäytettiin presidentti Ali Bongo Ondimba, jonka perhe oli pitänyt valtaa maassa lähes 56 vuotta.
Mitä tapahtui?
Gabonissa käytiin vaalit 26. elokuuta, ja tulosten mukaan Bongo valittiin kolmannelle kaudelleen noin kahdella kolmasosalla äänistä. Vallankaappaajat, kapinallisten sotilaiden ryhmä, eivät hyväksyneet virallisia tuloksia ja esiintyivät valtiollisessa televisiossa ilmoittaen vaalitulosten mitätöinnistä. Heidän mukaansa tämä oli ensimmäinen askel ‘nykyisen hallinnon lopettamiseksi’. Oppositio ilmoitti myös 29. elokuuta, että heidän ehdokkaansa Albert Ondo Ossa oli voittanut ja että vaaleissa oli ollut laajaa vilppiä.
Vallankaappaajat puolustivat toimintaansa mainitsemalla, että vaalit ‘eivät täyttäneet Gabonin kansan niin toivoman läpinäkyvän, uskottavan ja osallistavan äänestyksen ehtoja’.
Vallankaappauksen julistuksen jälkeen
Julistuksen jälkeen satoja ihmisiä nousi kaduille Librevillessä juhlimaan ja toivottamaan vallankaappausta tervetulleeksi. Heidän juhlintansa videoita kiersi verkossa 30. elokuuta, joissa kansalaisia nähtiin tanssimassa ja huutamassa ‘vapautettu!!’ Librevillen Nzeng Ayongin kaupunginosassa. Joissain videoissa näkyi myös sotilaita kantamassa vallankaappauksen johtajaa Brice Oligui Ngeumaa olkapäillään kutsuen häntä ‘presidentiksi’.
Tämän riemun taustalla saattaa olla syytökset vaalivilpistä ja korruptiosta Bongoa kohtaan siitä lähtien, kun hänestä tuli Gabonin presidentti yli 14 vuotta sitten.
Gabonin tulevaisuus
Mitä tulevaisuuteen tulee, valtion instituutiot on hajotettu. Nämä sisältävät “hallituksen, senaatin, kansalliskokouksen, perustuslakituomioistuimen, talous-, sosiaali- ja ympäristöneuvoston sekä Gabonin vaalikeskuksen”. Valemedioiden mukaan Bongo on tällä hetkellä kotiarestissa, hänen poikansa on vangittu, kaikki rajat sekä hallinnon toimistot ovat nähtävästi suljettu.
Paljon jää vielä epäselväksi. Sotilailta odotetaan ensin perustuslakituomioistuimen väliaikaista palauttamista ja vähitellen myös kotimaan lentojen käynnistymistä. Kansalliset rajat pysyvät myös suljettuina toistaiseksi. Kansainväliset radio- ja televisiokanavat alkavat vähitellen lähettää ohjelmiaan Oliguin käskyjen mukaisesti.
Hänen käskynsä tulevat, kun hän vannoi virkavalansa väliaikaiseksi presidentiksi 4. syyskuuta ja lupasi ‘vapaita, läpinäkyviä ja uskottavia vaaleja’, joiden aikataulua ei ole vielä kerrottu. Epäselvyyksiä Gabonin lähitulevaisuudesta kuitenkin jatkuu, sillä monet maan johdosta, vallankaappauksen seurauksista Keski-Afrikan maan globaalille maineelle ja diplomaattisille suhteille esitetyt kysymykset jäävät vastaamatta.
Kansainvälinen reaktio
Samaan aikaan useat maailman johtajat ovat tuominneet sotilashenkilöstön toiminnan ja varoittaneet myös omia Gabonissa jumissa olevia kansalaisiaan pysymään valppaina ja varovaisina. Näihin kuuluvat järjestöt ja instituutiot kuten Afrikan unioni (yli 55 jäsenmaata), Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisö (ECCAS), Yhdistyneet kansakunnat, Euroopan unioni sekä maat kuten Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa ja Espanja.
Gabonin lisäksi Afrikassa on raportoitu useista vallankaappauksista pelkästään viimeisten kolmen vuoden aikana. Moni näistä maista tunnetaan mantereen entisinä Ranskan siirtomaina. Näihin kuuluvat Burkina Faso, Tšad, Guinea, Mali, Niger ja Tunisia.
