Islanti
Noin Islanti
| Valuutta | Islannin kruunu (ISK) |
| Kieli | islantilainen |
| Pääkaupunki | Reykjavík |
Islannin tasavalta on saari Pohjois-Euroopassa, Yhdistyneen kuningaskunnan luoteispuolella, Pohjois-Atlantin valtameren ja Grönlanninmeren välissä. Maa on harvaan asuttu, ja sen väkiluku on noin 315 000. Vaikka maan kansallinen kieli on islanti, englantia, pohjoismaisia kieliä ja saksaa puhutaan laajalti.
Hallitus on perustuslaillinen tasavalta, jonka valtionpäämies on presidentti ja hallituksen päämies pääministeri. Viime vuosina Islannin talous on kasvanut pääasiassa rahoitussektorin ansiosta. Islannin pankit laajenivat ulkomaille, ja maahan tulevat ulkomaiset tulot vauhdittivat talouskasvua. Vuoden 2008 maailmanlaajuisen talouskriisin myötä Islannin pankkijärjestelmä romahti, ja Kansainvälinen valuuttarahasto puuttui asiaan tarjotakseen hätärahoitusapua. Vuonna 2011 talous alkoi kasvaa jonkin verran ja työttömyys alkoi laskea.
Islanti tunnetaan jäätiköistään, vesiputouksistaan, geysireistään, aktiivisista tulivuoristaan, revontulistaan ja henkeäsalpaavista maisemistaan. Vierailijat voivat nauttia lämpöaltaista, museoista ja monista ulkoiluaktiviteeteista.
Suositellut rokotteet Islanti
Useimmille matkustajille
Hepatiitti A -rokote
Vaikka Islannissa altistuminen hepatiitti A: lle on pieni, on aina hyödyllistä rokottaa hepatiitti A: ta vastaan.
Hepatiitti B -rokote
Vaikka Islannissa hepatiitti B -altistuksen riski on pieni, on aina hyödyllistä rokottaa hepatiitti B: tä vastaan.
Joillekin Matkailijoille
Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko (MMR) -rokote
6-11 kuukauden ikäisille pikkulapsille suositellaan annosta MMR-rokotetta (MMR-rokote).
Raivotautirokote
Raivotautirokotusta suositellaan matkustajille, joiden toiminta tai työ saattaa saattaa heidät suoraan kosketukseen lepakoiden kanssa.
Suositellut lääkkeet henkilölle Islanti
Ei suosituksia käyttäjälle Islanti tällä hetkellä.
Sairaudista, joista Islanti tulisi olla tietoinen
Useimmille matkustajille
Hepatiitti A
Islannissa on jonkin verran riski hepatiitti A -viruksen altistumiselle.
B-hepatiitti
Islannissa on jonkin verran riski saada hepatiitti B.
Joillekin Matkailijoille
Tuberkuloosi
Tuberkuloosin riski on olemassa, jos matkustajat vierailevat sairaiden ystävien tai perheenjäsenten luona, työskentelevät terveydenhuoltoalalla tai ovat läheisessä ja pitkäaikaisessa kontaktissa tartunnan saaneen henkilön kanssa.
Tuhkarokko
6-11 kuukauden ikäisille pikkulapsille suositellaan annosta MMR-rokotetta (MMR-rokote).
Hanta-virus
Hantavirus on vaarassa tarttua tässä maassa tartunnan saaneen jyrsijän saastuttaman ruoan ja veden nauttimisen tai jyrsijän pureman kautta.
Raivotauti
**Rabiesta ei ole raportoitu Islannissa, ja sitä pidetään vähäisenä riskinä matkustajille, mutta sitä voi kuitenkin esiintyä lepakoissa.**
Turvallisuus ja turva Islanti
Henkilökohtainen turvallisuus
Islanti on maailman turvallisin maa Global Peace Indexin mukaan, ja se on pitänyt tätä asemaa vuodesta 2008 lähtien. Maan rikollisuusaste on poikkeuksellisen alhainen, 22,26 % vuonna 2023, ja liikennerikkomukset ovat ensisijainen aiheuttaja väkivaltarikollisuuden sijaan. Näpistys on yleisin rikos, johon saatat törmätä, ja vuonna 2020 kirjattiin noin 3 500 tapausta. Väkivaltainen rikollisuus turisteja vastaan on erittäin harvinaista. Henkirikkojen määrä on tyypillisesti alle yksi tapaus 100 000 ihmistä kohden vuodessa, vaikka vuonna 2024 nähtiin epätavallinen nousu, kun syyskuuhun mennessä kirjattiin kuusi henkirikosta. Vuosien 1999 ja 2019 välillä murhien määrä oli keskimäärin 1,9 100 000 ihmistä kohden ja nousi 4,6:een vuodesta 2020 lähtien. Islannin poliisi ei kanna ampuma-aseita, eikä Reykjavikissa tai muualla maassa ole vaarallisia kaupunginosia tai rikollisuuden pesäkkeitä. Terrorismin uhkataso vuodelle 2025 on tasolla kolme/viisi, mikä osoittaa lisääntynyttä mutta silti suhteellisen pientä uhkaa pääasiassa yksin tai pienissä ryhmissä työskentelevien yksilöiden taholta. Järjestäytynyttä rikollisuutta on olemassa, ja Islannissa toimii noin 15 ryhmää, mutta ne vaikuttavat harvoin turisteihin. Useimmat väkivaltaiset välikohtaukset, jos niitä tapahtuu, liittyvät henkilökohtaisiin riitoihin eikä satunnaisiin hyökkäyksiin. Reykjavíkin keskustassa voi nähdä epäsosiaalista käyttäytymistä baarien lähellä aamun tunteina, kun asiakkaat poistuvat yökerhoista, mutta vakavat välikohtaukset ovat edelleen harvinaisia.
Äärimmäinen väkivalta
Islannissa esiintyy erittäin vähän äärimmäistä väkivaltaa. Maassa ei ole lähihistoriaa terrorismista, vaikka iskuja ei voida täysin sulkea pois. Vuoden 2025 terrorismin uhka-arvio osoittaa, että ensisijainen riski tulee yksin tai pienissä ryhmissä toimivista yksilöistä, joihin usein vaikuttavat oikeistolaiset ääriliikkeet. Islannissa ei tiedetä toimivan aktiivisesti terroristijärjestöjä. Väkivaltainen rikollisuus on edelleen poikkeuksellisen harvinaista, ja useimmat tapaukset liittyvät järjestäytyneen rikollisuuden kiistoihin eikä satunnaiseen väkivaltaan. Vuosien 1999 ja 2018 välillä tehtiin 37 murhaa, ja vain kahdeksassa tapauksessa uhrit ja tekijät eivät tunteneet toisiaan. Kaikissa muissa tapauksissa oli mukana puolisoita, entisiä puolisoita, ystäviä tai perheenjäseniä. Helmikuussa 2021 tapahtunut raaka järjestäytyneen rikollisuuden murha järkytti kansakuntaa ja johti Islannin historian laajimpaan poliisitutkintaan, jossa pidätettiin 14 ihmistä. Tapaus koski huumeita ja rahanpesua käsittelevien rikollisryhmien välistä kilpailua. Puukotukset ovat lisääntyneet vuodesta 2020, ja tuona vuonna raportoitiin 23 puukotusta, mikä on 109 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksi puukotus Kulttuuriyön 2024 aikana johti 17-vuotiaan tytön kuolemaan. Ampuma-aseet ovat tiukasti säänneltyjä, mutta rekisteröimättömät aseet liikkuvat rikollispiireissä. Veitset ovat perinteisesti olleet Islannin alamaailman ensisijainen ase, vaikka rikollisilla on joissakin tapauksissa ollut aseita. Poliisi reagoi ennätysmäärään aseisiin liittyviä välikohtauksia vuoden 2022 alkupuoliskolla. Turisteihin kohdistuva satunnainen väkivalta on käytännössä olematonta. Mahdollisuus, että vierailijat kohtaavat väkivaltarikollisuuden, on edelleen uskomattoman pieni.
Poliittinen levottomuus
Islannin poliittinen ympäristö on vakaa, ja mielenosoituksia on harvoin. Merkittävimmät viimeaikaiset protestit tapahtuivat vuoden 2008–2009 finanssikriisin aikana, jolloin jopa 10 000 islantilaista protestoi hallituksen toimia talousromahduksen aikana. Nämä protestit johtivat hallituksen eroon tammikuussa 2009 poliisin käytettyä kyynelkaasua ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1949. Vuonna 2016 Panaman paperien paljastukset käynnistivät protesteja, joihin osallistui arviolta 9 000–23 000 ihmistä. Kyseessä oli yksi Islannin historian suurimmista poliittisista mielenosoituksista. Pääministeri Sigmundur Davið Gunnlaugsson erosi näiden protestien jälkeen. Lokakuussa 2023 järjestettiin massiivinen naisten lakko sukupuolten tasa-arvon puolesta, johon osallistui arviolta 100 000 ihmistä, mukaan lukien pääministeri Katrin Jakobsdottir, protestoidakseen sukupuolten palkkaeroa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Tämä oli toinen koko päivän kestänyt naisten lakko sitten vuoden 1975. Mielenosoitukset Islannissa pysyvät tyypillisesti rauhanomaisina, vaikka jopa rauhanomaiset kokoontumiset voivat toisinaan muuttua häiritseviksi. Protestit voivat johtaa liikennehäiriöihin ja parlamentin istuntojen väliaikaiseen keskeyttämiseen. Kun mielenosoituksia järjestetään, ne pidetään yleensä Austurvallurilla, aukiolla Althingin parlamenttirakennuksen edessä Reykjavikissa. Nykyinen poliittinen ilmapiiri on edelleen vakaa ja yleisön luottamus valtion instituutioihin on yleensä korkea. Suuret protestit keskittyvät yleensä taloudellisiin kysymyksiin, hallituksen vastuuvelvollisuuteen tai sukupuolten tasa-arvoon etnisten tai uskonnollisten jännitteiden sijaan.
Alueet, joita tulisi välttää
Islannissa ei ole vaarallisia kaupunginosia tai rikollisuuden pesäkkeitä perinteisessä mielessä. Reykjavik sijoittui 453 suurimman kaupungin joukossa sijalle 33 alhaisimpien rikollisuuslukujen mukaan. Rikollisuus vähenee dramaattisesti syrjäisillä alueilla, kuten Ylämailla ja Länsivuonoilla, yksinkertaisesti alhaisemman väestötiheyden vuoksi. Reykjavikin keskustan yöelämäalueella on eniten toimintaa, erityisesti baarien ympärillä aamun tunteina, kun asiakkaat poistuvat ravintoloista, mutta vakavat turvallisuusongelmat ovat edelleen vähäisiä. Suurimmat vaarat Islannissa tulevat luonnonkatastrofeista eikä rikollisuudesta. Reynisfjaran musta hiekkaranta on yksi vaarallisimmista turistikohteista voimakkaiden lenkkariaaltojen vuoksi, jotka voivat yhtäkkiä nousta rannalle ja vetää ihmisiä mereen. Täällä on sattunut useita kuolemantapauksia. Jopa 36 metrin korkuisista aalloista on raportoitu. Värilliset vyöhykkeet merkitsevät turvallisia katselualueita, mutta pelastusryhmät eivät voi auttaa merelle ajautuneita. Kirkjufellsfjaran ja Djupalónssandurin rannoilla on samanlaisia aaltojen vaaroja. Jökulsárlónin jäätikkölaguuni vaatii varovaisuutta, sillä jäävuoret voivat kaatua tai hajota ilman varoitusta. Älä koskaan yritä kiivetä niille. Lounais-Islannissa sijaitsevalla Reykjanesin vulkaanisella niemimaalla on ollut useita purkauksia joulukuusta 2023 lähtien, ja ne ovat vaikuttaneet Grindavikin kaupunkiin. Lisää purkauksia on todennäköistä. Kaasusaasteiden tasot voivat nopeasti ylittää vaaralliset rajat purkauspaikkojen lähellä. Älä koskaan kävele vasta jähmettyneen laavan päällä, sillä pintakerros rikkoutuu varoittamatta. Islannin geotermiset alueet sisältävät kiehuvaa vettä ja höyryä, jotka voivat aiheuttaa vakavia palovammoja. Kuumia lähteitä on kunnioitettava, ja sinun tulisi vierailla vain säännellyissä tiloissa. Jyrkänteiden reunoilla on putoamisvaara. Myös rantojen takana olevat rannikkoalueet ovat vaarallisia äkillisten aaltojen vuoksi.
