Nousevat vedet, vajoavat saaret: Taistelu olemassaolosta Malediiveilla

kirjoittanut Muazzam Khursheed

Intian valtameressä sijaitsevat Malediivit ovat saarivaltio, joka koostuu 26 atollista ja jonka kokonaispinta-ala on vain 300 neliökilometriä. Ne sijaitsevat noin 750 kilometrin päässä Aasian mantereesta, Sri Lankan ja Intian lounaispuolella.

Strategisesti sijaitseva saarivaltio on maailmalla tunnettu matkailusta ja kiehtovista merenrantaresorteistaan. Huhtikuussa julkaistun raportin mukaan maa “tavoittelee 1,9 miljoonan turistin määrän saavuttamista vuoden loppuun mennessä.”

Meriympäristö

Valtameren keskellä sijaitseva maa on monimuotoisten lajien koti. Malediivien asunto- ja ympäristöministeriön vuonna 2010 julkaiseman raportin mukaan maan ympäristössä on monenlaisia elinympäristöjä, syvistä meristä ja matalista rannoista riuttojen ekosysteemeihin sekä mangrovemetsiin, kuiviin maihin ja kosteikkoihin. Raportissa mainittiin:

• 187 korallilajia, jotka muodostavat koralliriuttoja
• 1100 kalalajia
• 21 valas- ja delfiinilajia
• Yli 145 taskurapulajia

Matkailuala

Alun perin kalastukseen nojautunut maa koki matkailubuumin vuonna 1972, minkä jälkeen alasta tuli tärkein tulonlähde. Matkailuala oli myös maan suurin valuuttalähde ja yksittäisin suurin bruttokansantuotteen lähde. Se tarjoaa edelleen työpaikkoja noin 25 000 henkilölle.

Vuosien varrella maa on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä matkailukohteena ympäri maailmaa, ja turistien määrä on ylittänyt edellisen vuoden lukemat. Matkailuministeriö viimeisimmässä viikkotilastossaan raportoi 12,3 %:n kasvun turistisaapumisissa verrattuna samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna. Maa saavutti miljoonannen turistinsa kuluvan vuoden aikana jo 16. heinäkuuta.

Taistelu olemassaolosta – Ilmastonmuutos

Globaalien lämpötilojen noustessa ja ilmastonmuutoksen vaikutusten alkaessa näkyä ympäri maailmaa, saarivaltio katsoo pelottavaan tulevaisuuteen. Ilmastonmuutoksen monista vaikutuksista merenpinnan nousu erottuu Malediiveille kriittisimpänä haasteena, sillä nousevat vedenpinnat voivat tulevina vuosina uhata maan olemassaoloa.

Viimeisten 30 vuoden aikana merenpinta on noussut maailmanlaajuisesti noin 10 cm. Tämä nousu on kiihtynyt huomattavasti, siirtyen keskimääräisestä 1,5 mm vuodessa 1900-luvun suurimman osan ajalta nykyiseen pelottavaan 3,9 mm vuodessa. Merenpinnan nousua on ennustettu kaikkialla maailmassa, mutta Malediiveilla, jossa korkeimmat kohdat ovat tuskin kaksi metriä merenpinnan yläpuolella, jokainen senttimetri merkitsee.

IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) raportin mukaan merenpinta saattaa nousta vuoteen 2100 mennessä jopa 1,1 metriä. Koska yli 80 % Malediiveista sijaitsee alle metrin korkeudella merenpinnasta, saarivaltion selviytyminen näyttää olevan vaakalaudalla. Jos riittäviä toimenpiteitä ei toteuteta, maa saattaa joutua veden alle.

Merenpinnan nousu on merkittävä haaste Mohamed Muizzulle, joka vannoi virkavalansa Malediivien uudeksi presidentiksi 17. marraskuuta 2023. “Maa kestää aallot rakentamalla suurempia saaria ja toteuttamalla suuria maankokotusprojekteja,” uusi presidentti on sanonut. Ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin varoittaneet, että tämä saattaa lisätä tulvariskiä alavassa maassa.

Mikä nyt näyttää olevan ajatustaistelu, entinen presidentti Mohamed Nasheed varoitti 15 vuotta sitten virkaanastujaisissaan ihmisiä siitä, että heistä tulisi historian ensimmäisiä “ympäristöpakolaisia”, jotka tarvitsisivat siirron ulkomaille. Hän oli mennyt jopa askeleen pidemmälle ja toivonut Malediivien kansalaisten alkavan säästää rahaa maan ostamiseen Australiasta tai jostain naapurimaista kuten Sri Lankasta tai Intiasta. Uusi presidentti Muizzu on kuitenkin todennut, että ihmiset eivät pakenisi maataan, sillä hän etsii yli 500 miljoonaa euroa ulkopuolisia varoja herkkien rantojen suojelemiseksi.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sen selviytymistä suoraan uhkaavan merenpinnan nousun torjuminen on valtava tehtävä maalle. Ongelmien ratkaisemiseksi hallitus on johdonmukaisesti ottanut aloitteen kestävien politiikkojen toteuttamiseksi ja lisäksi ajamassa ilmastotoimia maailmanlaajuisesti. On kuitenkin välttämätöntä ymmärtää, että kansainvälinen yhteistyö, kuten viime vuonna YK:n ilmastokokouksen CoP 27:ssä julkistettu “Tappioiden ja vahinkojen rahasto”, on avain Malediivien ja muiden vastaavien herkkien alueiden kohtaaman kiireellisen ongelman ratkaisemiseksi.

Tilanne toimessa karuna muistutuksena kiireellisestä tarpeesta koordinoidulle, yhteiselle ponnistukselle ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristöasioille erityisen herkkien kansakuntien tulevaisuuden suojelemiseksi.

Pysy kuulolla Sitata-sisällöstä! Sitata Travel Protection voi auttaa sinua välttämään matkan pientä mutkia. Hanki se nyt!

Kirjoittaja suorittaa parhaillaan maisterintutkintoa julkishallinnossa ja hänellä on kandidaatin tutkinto kaupasta ja liiketoiminnasta Jamia Millia Islamiasta, Delhistä. Näkemykset ovat henkilökohtaisia.