Hongkongin 23. artikla; perustuslaillinen velvollisuus vai Kiinan poliittinen liike?

19. maaliskuuta Hongkongin lainsäätäjät hyväksyivät yksimielisesti turvallisuuslain, jolla on mahdollisuus heikentää paitsi sen mainetta kansainvälisenä liikekeskuksena, myös uhaten vapauksia Kiinan hallitsemassa kaupungissa. Laki, joka tunnetaan myös nimellä 23. artikla, hyväksyttiin kahden viikon sisällä sen alustavasta esittämisestä lainsäädäntöneuvostossa 8. maaliskuuta. Se tuo mukanaan joukon uusia valtionturvallisuusrikoksia, kuten maanpetoksen, vakoilun, ulkomaisen puuttumisen sekä valtionsalaisuuksien varastamisen. Jotkut näistä rikoksista ovat rangaistavissa vankeudella, jopa elinkautisella.

Tätä ‘kiirehdittyä’ lainsäädäntöä on arvosteltu voimakkaasti ja julkisesti maailmanlaajuisesti maissa kuten Australiassa, Japanissa, Yhdysvalloissa ja Taiwanissa. Jotkut näistä maista päivittivät myös matkustusturvallisuusohjeitaan Hongkongia varten ja neuvovat kansalaisiaan olemaan varovaisia suunnitellessaan matkaa tähän Kiinan erityishallintoalueeseen (SAR).

Mitä laki sanoo?

212-sivuinen lakiesitys, jota pidetään Peking-myönteisten lainsäätäjien yrityksenä ‘tukkia’ kansallisen turvallisuuden aukkoja, tuli voimaan 23. maaliskuuta. Laki kriminalisoi kaiken, mikä nähdään erottamispyrkimyksenä, kumouksellisena toimintana, terrorismina, vakoiluna sekä ulkomaisena puuttumisena Hongkongin asioihin. Rikokset, jotka vaarantavat kansallista turvallisuutta millä tahansa tavalla, luokitellaan elinkautisella vankeudella rangaistaviksi. Vakoilun ja sabotaasin (mukaan lukien kyberhyökkäykset) tapauksessa enimmäisrangaistus on 20 vuoden vankeustuomio.

Tämän lisäksi 23. artikla sallii myös ‘suljetut’ oikeudenkäynnit. Poliisin valtuuksia laajennetaan vastaavasti sallimaan epäiltyjen pidättäminen jopa 16 päiväksi ilman syytettä ja rajoittamaan heidän tapaamistaan asianajajien kanssa. Jopa takuita myönnettäessä henkilön liikkumista ja viestintää voidaan rajoittaa. Jos organisaatioita ja yrityksiä havaitaan ‘työskentelevän ulkomaisille voimille’, niiden toiminta voidaan kieltää Kiinan erityishallintoalueella. Tässä ulkomaiset tai ulkoiset voimat voivat sisältää ulkomaisia hallituksia, poliittisia organisaatioita tai yksityishenkilöitä; joku, joka todetaan syylliseksi kanssakäymiseen näiden kanssa kansallisten ja/tai paikallisten viranomaisten toimintaan puuttumiseksi, voidaan tuomita elinkautiseen vankeuteen.

Lisäksi kaikissa ‘ennakoimattomissa olosuhteissa’ Hongkongin lainsäätäjillä on täysi valta luoda ja rangaista uusia rikoksia. Nämä säännöt koskevat myös toimia, jotka tapahtuvat Hongkongin ulkopuolella (sekä asukkaiden että yritysten toimesta).

Joitakin muita huomioitavia säännöksiä ovat:

• Joidenkin tapausten siirtäminen käsiteltäväksi Manner-Kiinaan. Jotkut oikeudenkäynnit käydään suljetuin ovin (Hongkongissa).
• Kansallisen turvallisuuden komissio on perustettava Pekingin nimittämän neuvonantajan kanssa lain täytäntöönpanon varmistamiseksi.
• Lopullinen valta siitä, kuinka lakia tulisi tulkita, on Pekingillä. Jos laki todetaan ristiriitaiseksi minkään Hongkongin lain kanssa – Kiinan laki menee etusijalle.
• Ulkomaisia kansalaisjärjestöjä ja uutistoimistoja valvotaan tiukasti.
• Mikä tahansa julkisen liikenteen välineistön tuhoaminen tai vahingoittaminen luokitellaan terrorismiksi.
• Lakia rikkoviksi epäillyt asetetaan tiukkaan valvontaan, heitä voidaan myös vakoilla.
• Niitä, jotka todetaan syyllisiksi 23. artiklan nojalla, ei enää sallita asettua ehdolle julkisiin virkoihin.
• Laki koskee myös ei-pysyvistä asukkaista ja ‘Hongkongin ulkopuolelta tulevia henkilöitä, jotka eivät ole pysyviä asukkaita’.

Nykyinen tilanne Hongkongissa

On tärkeää huomata, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tällaista lakia on esitetty voimaanpanoksi. Vuonna 2003 lainsäätäjät yrittivät hyväksyä 23. artiklan, mutta laaja yleinen kritiikki (yli 500 000 ihmisen protestitoimet) johti sen täydelliseen hylkäämiseen.

Tällä kertaa Hongkongin ilmapiiri on kuitenkin hyvin erilainen. Yleisö näyttää vaienneen turvallisuustoimien vuoksi. Valtaosa kaupungin demokratiamyönteisistä henkilöistä on vankilassa, joko tuomittuina tai syytteessä vuoden 2020 kansallisen turvallisuuslain nojalla. Loput ovat paenneet ulkomaille. Tämän seurauksena Hongkongin lainsäädäntöelimeen ei kuulu yhtään demokratiamyönteistä oppositiopoliitikkoa.

Uusien lakien julkista kuulemistoa käytiin tällä kertaa vain 28 päivää; kaksi kuukautta vähemmän kuin alkuperäisessä yrityksessä vuonna 2003. Viitaten kuulemiskaaren aikana saatuun palautteeseen hallinto totesi, että 98 % ‘osoitti tukea’ uudelle laille ja vain 0,7 % ilmaisi tyytymättömyytensä. Lisäksi lainsäädäntöelimeen kutsuttiin erikoistilaisuudet lakiesityksen ensimmäiseen ja toiseen käsittelyyn 22. maaliskuuta, ja kolmen tunnin sisällä se otettiin käsittelyyn.

Tämän ‘nopeutetun’ prosessin aloitti Hongkongin pääjohtaja John Lee (eli erityishallintoalueen johtaja), joka käski lainsäätäjiä hyväksymään lain ‘täydellä vauhdilla’.

Lee totesi myöhemmin, että laki on tarpeellinen ‘mustiin pukeutuneen väkivallan estämiseksi’. Tämä oli selvä viittaus vuoden 2019 massiivisiin ja joskus väkivaltaisiin demokratiaprotesteihin, kun satojatuhansia Hongkongin kansalaisia marssi kaduilla vaatien suurempaa autonomiaa Pekingin hallinnolta.

Lain kolmas käsittely on suunniteltu, mutta viranomaiset eivät ole vielä ilmoittaneet siihen päivämäärää tai aikaa.

Maailmanlaajuinen reaktio 23. artiklaan

Vaikka monet maat ovat huolissaan siitä, että laki voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa Hongkongin maineelle kansainvälisenä rahoituskeskuksena; monet uskovat myös, että se voi heikentää kaupungissa asuvien ‘oikeuksia ja vapauksia’.

Australia, Japani, Taiwan, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat ovat ilmaisseet hyvin voimakkaasti vastustavansa lakia. Jotkut näistä päivittivät myös äskettäin matkustusturvallisuusohjeitaan Hongkongia varten, neuvoten kansalaisiaan olemaan varovaisia vieraillessaan Kiinan erityishallintoalueella. Protestitoimia on järjestetty joissakin maissa, nimittäin Australiassa, Britanniassa, Kanadassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Taiwanissa kymmenet Hongkongin, Taiwanin ja Tiibetin aktivistit kokoontuivat suosituille turistikohteille ja tuomitsivat julkisesti Hongkongin hallinnon toiminnan.

Eivät vain maat, vaan myös useat puolustusryhmät ja ihmisoikeusjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa 23. artiklan joistakin osista, kuten rikosten laajuudesta, kuten ‘ulkomaisesta puuttumisesta’. Amnesty Internationalin Kiinan-johtajan Sarah Brooksin mukaan tällä erityisellä rikoksella on valta syyttää aktivisteja, jotka ovat vuorovaikutuksessa/kommunikoivat ulkomaalaisten henkilöiden tai organisaatioiden kanssa. Riippumatta keskustelun aiheesta tällainen vuorovaikutus nähdään sellaisena, joka ‘vaarantaa kansallisen turvallisuuden’. Lisäksi ulkomailla toimivan Hongkongin demokratianeuvoston julkaisema yhteisjulkilausuma on vaatinut pakotteita Hongkongin ja Kiinan virkamiehille, jotka ovat osallisia lain nopeuttamiseen, ja on pyytänyt lisäksi tarkistamaan Hongkongin talous- ja kauppaedustustojen nykyisen aseman ympäri maailmaa.

“On hälyttävää, että näin merkittävä lainsäädäntö kiidätettiin läpi lainsäädäntöelimen nopeutetulla prosessilla, huolimatta vakavista huolenaiheista, jotka on nostettu monien sen säännösten yhteensopimattomuudesta kansainvälisen ihmisoikeuslain kanssa”, YK:n ihmisoikeuspäällikkö Volker Turk totesi lausunnossaan.

Vastaus Hongkongilta ja Kiinalta

Siitä huolimatta, että vastustus on niin voimakasta, Hongkongin ja Kiinan viranomaiset ovat “tuominneet voimakkaasti tällaiset poliittiset liikkeet vääristynein, tosiasioita vääristelevin, pelonlietsontaan ja paniikin levittämiseen tähtäävin lausunnoin”. Kiina myös arvosteli ankarasti lain kriitikoita ja syytti jopa Britanniaa ja Euroopan uniota ‘tekopyhyydestä’ ja ‘kaksoisstandardeista’.

Nämä huomautukset tulivat, kun Britannian ulkoministeri David Cameron mainitsi, että lainsäädäntö on vaarantanut Kiinan ja Britannian yhteisjulistuksen, kansainvälisesti sitovan sopimuksen, joka allekirjoitettiin vuonna 1984 ja jonka mukaan Peking suostui hallitsemaan Hongkongia ‘Yksi maa, kaksi järjestelmää’ -periaatteen mukaisesti.

“Yhdistynyt kuningaskunta on antanut kiihottavia ja vastuuttomia kommentteja Hongkongin tilanteesta… se johtuu syvälle juurtuneesta asenteesta siirtomaaisäntänä ja saarnaajana”, Pekingin ulkosuhteiden komissaari totesi lausunnossaan.

Kotimaassa Hongkongin oikeusministeri on todennut, että kansalaiset, jotka osallistuvat toistuvaan ulkomaisen kritiikin uudelleenjulkaisemiseen ja myönteiseen kommentointiin, katsotaan syyllisiksi viranomaisten vastaisen vihan lietsomiseen.

“Sanotaan vaikka ääritilanteissa, jos joku julkaisee toistuvasti [ulkomaisen kritiikin] verkossa ja osoittaa samaa mieltä – ja että hän lisää kommentteja yksinkertaisesti lietsomaan muiden ihmisten vihaa Hongkongin ja keskushallintoa kohtaan – niin tietysti siinä olisi riski”, Paul Lam totesi televisiohaastattelussa.

Kuitenkin, mikä on nyt nähtävänä, onko tämä kansainvälisen median viittaama ankara laki onnistuu ‘turvaamaan (Hongkongin) vaurauden ja vakauden’ vai tuleeko siitä syvä haaste kansainväliselle järjestykselle, joka uhkaa heikentää entisestään Kiinan suhteita muuhun maailmaan.